Nyt eletään kolmannen viikon viikonloppua ja huomisen jälkeen on taas totuuden hetki elikkä maanantaina Tarjuska pomppaa aamusta puntarille katsomaan "huikeita lukemia" - ei taida tän viikon tulos olla mitenkään erikoinen. Tämä viikko on ollut kaikista vaikein elikkä ilmassa hienoista levottomuutta, ärtyisyyttä ja on meinannu suuhun mennä puolivahingossa sitä sun tätä. Tiukkana olen ollu vaikkakin kaiken maailman houkutuksia on ollu ympärillä, ite niitä olen kylläkin saanut aikaan eli oon leiponu ja tehnyt muutakin herkkua perheelle. Torstaina söin yhden leipomani muffinssin ja siitä meni huikeat 7 pistettä, eilen ja tänään söin yhden oliivileipäsen ja niistäkin meni huikeat pisteet (4,5 pistettä/leipä) ... sit onkin tämmösten jälkeen tosi kevyt ilta edessä.
Liikuntaa olen harrastanut ihan kiitettävästi ja harrastaisin vieläkin enempi sikäli mikäli olis mahiksia. Olis äärimmäisen kiva uida tai harrastaa vesijuoksua, mutta menen nykyään uimahalliin vain lasten takia. Iho ei kestä eikä siedä kloorivettä, vetää nahan pahalle ihottumalle ja muualla sen vielä kestäis mutta ko naamaan tulee ikäviä punaisia läiskiä (niiden parantuminen kestää useamman päivän).... plääääää. Mun pistelasku meinas saada takapakkia pienen teknisen ongelman vuoksi, mutta onneksi se saatiin selvitettyä suhteellisen pienillä vahingoilla. Jouduin kuitenkin asentamaan ohjelma uusiksi ja syöttämään kaikki 3 viikon tiedot sisään (eihän olis tarvinnu, mutta haluan nähdä koko tän projektin tuloset niissä kivoissa käyrissä).
Mie alan nyt vasta olemaan "vanhoissa mitoissa", elikkä tilanteessa ennen joulua. Tämän vuoksi on sellainen tunne et tää koko hommeli alkaa tosissaan vasta maanantaina, tää kolme viikkoa on ikäänkuin ollut vain tällainen jonkin sortin hienosäätö. Kärsivällisyyttähän tämä vaatii ja paljon; uskollisesti ja tarkasti pitää joka suupala merkata ja sit tuloksia syntyy kummiskin ensimmäisten viikkojen jälkeen hitaasti. Sit jos kovasti liikkuu, niin lihasmassa kasvaa. Lihas painaa enempi ko läski ja puntari reagoi siihen epämiellyttävin tuloksin - paino jämähtää hetkeksi aikaa paikalleen . Mulla kävi näin viime syksynä, tein pitkiä kävelylenkkejä lähes joka päivä ja puntari vaan näytti samaa lukemaa. Silti selvästi laihduin ko posket olivat tosissaan lommolla, sormukset meinasivat pudota sormista ja takki roikkui päällä ko hengarissa.
Erityisen antoisaa viikonloppua ja alkavaa viikkoa kaikille!
Kommentit